Pyyhkeestä essu

Tapahtui 1,5 vuotta sitten:

Tuparilahjaksi tuli tyylikäs keittiöpyyhe. Se oli hieno pyyhe, mutta tarvitsin essun. Siispä

kanttinauhaa strategisiin paikkoihin.

Essu ei päätynyt pullanleivontaan, vaan

työväenopiston metalligrafiikkakurssille. Se on saanut suojata vaatteita jo kaksi syksyä ja kaksi kevättä, kun olen kaivertanut ja syövyttänyt kuparilaattoja. Essu näyttää kuvissa yllättävän puhtaalta. Oikeasti se on täynnä öljyväri- ja rautahappojäämiä.

Tarvikkeet: Keittiöpyyhe, leveää kanttinauhaa, neula, lankaa ja sakset.

Aika: Pikku hetki.

Ps: Kurssin t

uloksia on nähtävillä ensi viikonloppuna Taidesuunnistuksessa. Tampereen kohteet löytyvät täältä. Meidän ryhmämme (Kohde 39) teemana oli Pentti Kaskipuro.

Käsivarsikkaat

Blogi herää talviunilta. Täysin horroksissa en ole ollut. Sain aikaiseksi ainakin käsivarsikkaat, käsikkäät, hihakkeet, käsivarsistimet, mitkä ne nyt on. Vähän niinkuin säärystimet, mutta käsiin.

Toimivat hyvin, kun pakkanen on kestänyt noin kuukauden putkeen ja on kyllästynyt vuorottelemaan kahden vaatekaapissa olevan villapaidan välillä. Lyhythihaisemman paidan kaveriksi käsiin villalämmikkeet ja talvitakki päälle, niin tarkenee.

Sellaiset syntyvät simppelisti. Löysin vanhat kutimet, joissa oli noin metri resorineuletta. Se oli keskeneräinen villakaulahuivi, jota kudoin vielä parikymmentä senttiä lisää.

1. Leikkasin sen keskeltä kahtia. Sitä ennen piti siksakata reunat molemmin puolin, ettei neule purkautuisi.

2. Taitoin palaset pituussuunnan mukaisesti ja ompelin reunan kiinni.

3. Putkilon siksak-päähän tein taitoksen, ettei leikattu reuna irvistäisi.

4. Käärin hihat ylös.

Samaa ideaa voi soveltaa vanhaan villapaitaan, jossa on resorihihat. Neulospalan leveydestä riippuen samalla kaavalla saa säärystimetkin.

Tarvikkeet: Kaulahuivi tai villapaita. Neula ja sävyyn sopivaa lankaa. Ompelukone ja sakset.

Aika: Pakkaspäivä (loppuunneulominen mukaanluettuna).

Nauhaa, joulunauhaa

Taas ryöväsin Marimekolta. Bongasin myymälässä ihanan joulunauhan. Hintaa sillä oli melkein 30 euroa. Se oli selvä haaste tehdä itse samanlainen, mutta murto-osalla hinnasta.

Kuva: Marimekko

Päätin heti säästää hermoja ja ostaa valmista nauhaa. Kotona tilkkupussissa olisi ollut sopivia kankaita, joista olisi voinut ommella nauhan, mutta ei nyt ihan kaikkea tarvi itse.

Samettinauha sopii tarkoitukseen hyvin. Se on juhlavaa ja tarpeeksi paksua, jotta helmet pysyvät paikoillaan ilman solmuja. Sitä löytyi Koskikeskuksen Merletosta. Kaksi metriä maksoi alle kolme euroa. Myös aaltoileva koristenauha toimisi hyvin.

Puuhelmet nappasin vanhasta helminauhasta, jota en ole käyttänyt moneen vuoteen. Ostin lisäksi Tiimarista yhteensä kolmella eurolla lisää helmiä. Hintaa projektille tuli yhteensä alle kuusi euroa.

Jotta homma ei olisi ollut liian helppoa, maalasin värittömät tiimarihelmet peiteväreillä. Siihen sitten tuhraantui puoli iltaa, mutta tulipa näperrettyä. Helmistä piti ensin hioa lakkaa pois ja sitten sutia pari-kolme kerrosta väriä. Apuna oli tulitikku. Tulitikku oli myös hyvä apuväline nauhan pujottamisessa.

Valmiin nauhan kieputin sypressin ympärille. Sen kummempaa joulupuuta ei tänä vuonna kotiin hommata. Sypressi ei roskaa ja se kestää kuusta kauemmin, kunhan muistaa kostuttaa. Se myös levittää hyvää tuoksua tuossa keittiön pöydällä.

Tarvikkeet: Puuhelmiä ja nauhaa. Mikäli maalailee, niin hiekkapaperia, peite- tai akryyliväriä ja suti.

Aika: Pähkinänsärkijä. Parasta joulutunnelmointimusiikkia. Pari tylsempää sceneä skippasin, mutta maalailu vei muuten koko baletin verran aikaa.

Lautasliinakuusenkoristejoulukortit

Joulu on ihmeiden aikaa. Askartelin joulukortit itse ja sain jopa lähetettyä ne ajoissa. Jaan kanssanne tämän ihmeen, vaikka onkin hieman myöhäistä askarrella kortteja. Samalla ajatuksella voi tehdä vaikka pakettikortteja.

Idean kähvelsin Marimekolta. Sen vinkki joulukorttien tekoon on liimata kartongille kangasta. Muokkasin ajatusta niin, että vaihdoin kankaan halvempaan materiaaliin ja jalostin kortin kuusenkoristeeksi.

Marimekon versio löytyy täältä tai videona täältä. Omat ohjeet kuvallisessa muodossa, kas näin.

Tarvikkeet: Kartonkia, servettejä, liimaa, sakset, suti, neula (tai rei'itin) ja ripustuslankaa. Itse käytin punaista villalankaa, jonka kiharuuden salaisuus on se, että lanka on purettu vuosia sitten kesken jääneestä neulomisprojektista.

Aika: 12 korttia vei puolitoista tuntia.

(Alkuperäinen ajatus oli päällystää kortit decoupage-liimalakalla. Tarkoitus oli, että niin korteista olisi tullut enemmän koristemaisia ja kestävämpiä. Servettiä ei kuitenkaan saanut sillä aineella siististi kiinni kartonkiin. Tuli ryppyistä ja kortit käpristyivät.)

LP-lahjat

Arvoitus: Mitä yllä olevassa kuvassa näkyy?

a) Tosi tumma ja epämuodostunut munakoiso

b) Musta aurinko nousee ja vetinen asvaltti kiiltää

c) Pikkusiskon joululahjat

Älkää kertoko kenellekään, mutta vastaus on c. Paljastan lahjat nyt etukäteen, sillä joku voi kaivata vinkkejä pukinkonttia varten.

Etualalla on jokaisen tuunausbloggarin pakollinen työnäyte: LP-levykulho. Muiden teoksia voi bongata täältä, täältä tai täältä.

Tarvikkeet: Lp-levy, uuninkestävä pyöreä kulho, patalaput ja lasipurkki (riippuen tekniikasta).

1. Kuumenna uuni 100 asteeseen.

2. Aseta kulho oikeinpäin ja levy sen päälle. Laita lasipurkki keskelle painoksi.

TAI

2. Aseta kulho ylösalaisin ja levy sen päälle.

3. Asetelma uuniin noin viideksi minuutiksi. Avaa ikkuna, sillä paistos voi kärytä.

4. Ota pois, kun levy on painunut alas tai reunat ovat lerpahtaneet.

5. Muotoile heti patalappujen avulla. Ole nopea. Levy jäähtyy nopeasti.

Itse käytin sekatekniikkaa. Aloitin ylemmän kuvan mukaisesti, mutta levy painui vinoon, joten käänsin kulhon nurin. Sitten kun reunat olivat pehmenneet, laitoin levyn kulhon sisään ja jatkoin pehmittämistä.

Säätämisestä huolimatta lopputulos on kiva. Sen kanssa käärin lahjapakettiin lp-kellon.

Tarvikkeet (kello): Lp-levy kirpparilta ja kellokoneisto Sinooperista.

Aika: Ei tietoa, kellosta puuttuu patterit.

Kehysongelma

Kannoin kolhiintuneen taulun kirpparilta kotiin. Olin joskus etsinyt kivoja kehyksiä aiempaan projektiin ja nyt piti ottaa talteen kun halvalla (8e) sai.

Ensin irroitin naarmuuntuneen painokuvan ja lisäsin pienet naulat ja siiman, jolla ripustaminen onnistuu. Sitten entisöin lohkeamat kehyksissä mustalla tussilla ja kullanvärisellä geelikynällä. Ammattimaista restaurointia siis.
Sitten tuli pulma. Mitä näillä kehyksillä voi tehdä? Ensimmäinen ajatus: Keräsin vanhanaikaisia postikortteja sen sisään. Lopputulos oli ihan ok, mutta näytti jotenkin pöljältä muuten tyhjällä seinällä. Joten kehys kortteineen oli seinällä vain kuvanoton ajan.
Tällä hetkellä kehys reunustaa olohuoneen kynttilöitä. Se ei varmaankaan ole lopullinen sijoituspaikka, mutta tarvitseeko sellaista heti päättää. Toisaalta on hauska, että kotona pyörii irrallinen koriste, jonka voi laittaa kehystämään milloin mitäkin: kynttilöitä, kukkia tai vaikka maisteristodistusta. Vastaanotan ajatuksia.
Tarvikkeet: Vanha taulu, vasara ja ripustustarvikkeet.
Aika: Puolisen tuntia.

Rusetti roikkumaan

Arjesta juhlaa asusteiden avulla! Romanttiset rusetit täydentävät tyttömäisen tyylin! Piristä pukeutumistasi pienillä yksityiskohdilla! Ylellinen silkki ja pehmeä sametti herättävät naisellisuutesi! Pikkujoulukausi lähestyy!

Joka tapauksessa tässä ois rusetti, joka roikkuu kaulassa. Helppo tehdä ja ihan hauskan näköinen.

Eli rusetit haalin Kontista yhteensä kahdella eurolla ja ketjut sain Seppälän alekorista. Olin jo ehtinyt ostaa Sinooperista tätä varten kaksi askarteluun tarkoitettua koruketjua à 5,50 e, mutta heti perään Seppälässä törmäsin kamerakoruihin, 2 euroa kappale. Onneksi kalliit vikaostokset sai palautettua Sinooperiin.

Irroitin ketjut muovisista kameroista ja ompelin ne rusetteihin, joista olin napsaissut kuminauhat pois. Yleensä saan väännettyä korujen metallilenkkejä auki ja taas kiinni ihan tavallisten saksien avulla. Harvoin on ollut niin tiukassa, että on pitänyt turvautua pihteihin ja vielä harvemmin kyseessä on ollut niin pikkutarkkaa hommaa että olisi pitänyt harkita erityisten korupihtien hankkimista.

Tarvikkeet: Rusetti, kaulaketju, sakset, neulaa ja lankaa.

Aika: Frendit = 2 x rusetti.

Ps. Nyt käsissäni on kaksi pinkkiä ja muovista kameralaattaa. Ajattelin tehdä niistä heijastimet, mutta ideoita otetaan vastaan.