Nappeja korvaan ja rintapieleen

Sain aikaan pari rintanappia ja korvakorut edellisten projektien jämätilkuista. Pinkki kangas on samaa kuosia kuin lipasto ja pitsiä olin leikellyt paitaan. Pitsinapin tein valmiista aihiosta Sinooperista, ja pinkki on tavallinen nappi, jonka päällystin.

Alin rintanappi ei ole omaa tekoa, vaan matkamuisto Tallinnasta. Tykkään sen ristipistokuosista, ja jonkun vanhan kirjontatyön voisi hyvin muokata rintanapiksi.

Tarvikkeet: Kangastilkkuja, pitsinpala, valmis rintanappiaihio tai nappi ja hakaneula, korvakoruaihiot. Neulaa ja lankaa.

Aika: Ukkosmyrsky (televisio ja tietokone irti seinästä).

Eine lüstige Lampe

Tällä kertaa hyökkäsin askarteluvimmani kanssa pikkusiskon uuteen kämppään. Keittiöön oli ripustettu vanhempien vintiltä löydetty lamppu. Puhtaanvalkoinen kupu kaipasi väriä pintaan. Sinooperista löytyi juuri oikeansävyistä kontaktimuovia ja visio oli valmis: violetteja palloja.

Erikokoisten pullonkorkkien avulla ympyrät oli helppo piirtää muovin taa. Sitten vain ctrl+x ja ctrl+v eli leikkaus ja liimaus.

Tarvikkeet: Lamppukupu, värillistä kontaktimuovia ja sakset.

Aika: Kuulumisten vaihto siskon kanssa.

Ja vielä kuva koko värikkäästä keittiöstä. Ihanat verhot ovat Marimekkoa ja kalusteet edellisen asukkaan jäämistöä.

Tyynyliinasta kauppakassi

Uffilta löytyi sievä tyynyliina, jonka halusin kiepauttaa kassiksi. Inspiraatio odotteli itseään aika tasan kaksi vuotta. Kun se sitten saapui, leikkasin tyynyliinan pohjasta kaistaleet kantokahvoiksi ja leveämmän kaistaleen kassin pohjaksi. Surrautin palaset paikalleen ompelukoneella. Lisäsin vielä sivutaskun, joka jäi yli aiemmasta projektista.

Tarvikkeet: Vanha tyynyliina, sakset, nuppineulat ja ompelukone.

Aika: Sunnuntai-ilta, jonka olisi voinut ihan hyvin viettää ulkona kesän lämmössä.

Laitan vielä yhden kuvan, kun tuli niin kivoja tuolla lähimetsikössä. Pitäisi enemmänkin kuvata ulkona.

Farkkusortsit festareille

Ei tämän kummempi idea. Vanhat hyvin istuvat farkut menettivät lahkeensa kesän kuumuudessa. Koska kangas ei ole stretchiä, päädyin ompelemaan halkiot sivulle, ettei kinnaa. Tykkään.

Tarvikkeet: Farkut ja sakset. Ompelukone, jos haluaa halkioita tai muuten siistimpää jälkeä.

Aika: Yksi jakso Rock of Lovea.

Juhannusyön kesämekko

Äidin vanha puuvillainen alushame muuntui kesämekoksi. Tämä on pari vuotta vanha tekele, ja keskikesän valo innoitti kuvailemaan sitä nyt. Ennen-kuvaa hameesta ei valitettavasti ole olemassa.

Homma meni muistaakseni niin, että alushameen vyötäröltä poistin kuminauhan ja leikkasin takaosaan paikan vetoketjulle. Tein mekolle myös vuorin, jotta se ei kuultaisi läpi. Mekon romanttisuutta lisää se, että vuorikangas on peräisin ystävälle ommellun hääpuvun sovituskappaleesta, joka tehtiin lakanakankaasta.

Seuraavaksi lisäsin pitsinauhat yläreunaan ja rinnan alle. Samalla rypytin parit muotolaskokset, jotta mekko istuisi paremmin. Leveähkö rinnanaluspitsi peittää hyvin muoto-ompeleet. Alaosan pitsit ja rypytykset olivat alushameessa valmiina. Sitten vetoketju paikalleen ja pitsinauhasta vielä niskalenkki pitämään mekko ylhäällä. Kyllä tällä kelpaa tepastella kukkaniityillä.

Tarvikkeet: Alushame, pitsinauhaa, vuorikangasta ja vetoketju.

Aika: Ei muistikuvaa. Veikataan, että valmistui yhdessä päivässä, kun olin oikein tehokas.

Nyt niitti!

Tulipa pitkä tauko päivityksiin. Nyt oli pakko askarrella jotain, kun edellisen postauksen pitsihärsellyskuva alkoi ärsyttää. Muutenkin viime aikojen tuotokset ovat olleet aika söpösteleviä. Nyt sitten kehiin vähän erilaista estetiikkaa tyyliin Terry Richardson.

Projektina oli viime vuoden halpistennarit yhdistettynä tämänvuotiseen niittihullaantumiseen. Mikään omaperäisin idea tämä ei ole, myönnetään. Mutta niitit nyt vaan sattuvat sopimaan mihin vaan. Eniten hommassa vei aikaa sopivien niittien metsästys. Oli vain liian isoja tai väärän värisiä tarjolla. Yritin etsiä kirppareiltakin vanhoja vöitä tai rannekkeita, josta niitit olisi voinut irroittaa pihdeillä uusiokäyttöön, mutta taisin olla liian nirso.

Visiota vastaavat niitit löytyivät lopulta verkkokauppa Hoopeestä. Toimitus oli nopea ja hinta ok - alle neljä euroa 25 kpl:n pussi. Lisäksi kauhtuneet kengännauhat vaihtuivat uusiin mustiin kolmella eurolla. Oon tyytyväinen lopputulokseen. Kengät sai taas lisää käyttöikää.

Kivannäköistä niitteilyä on tehnyt esimerkiksi Paras aika vuodesta ja lisäinspiraatiota löytyy Outsapopista.

Aina kun mä käyn suihkussa, mä käytän näitä tossuja. Hovikuvaaja otti tän.

Tarvikkeet: Tossut, tossuihin uudet nauhat, kasa niittejä ja vasara.Aika: Brasilia - Pohjois-Korea, ensimmäinen puoliaika.

PS: Sain Inkalta tunnustuksen, mikä on ensimmäinen tälle blogille ikinä. Se on yksi syy tunnustuksen julkaisuun. Lisäksi sen pisteitä nostaa se, että tunnustus on itse väsätty ja että Inkan Minä itte! -blogia voi oikeasti suositella. Muuten suhtaudun kaikkiin kiertopostauksiin vähän ennakkoluuloisesti.

Pikkusievä pitsilamppu

Jos tuunaamista jaoteltaisiin alalajeihin, pitsillä koristelu olisi yksi yleisimmistä tyylisuunnista. Se on helppoa ja söpönnäköistä. Nyt pitsikuorrutuksen kohteeksi osui lampunvarjostin. Lopputulos on mun makuun ehkä hieman liian pikkusievä, mutta kyllä se istuu ihan hyvin sekalaisella tyylillä kalustettuun kämppään, jossa ei muuten mitään romanttisia sisustushörhellyksiä ole.

Kasasin lampun kirpparilta löytyneestä lampunjalasta, uudesta lampunvarjostimesta ja vanhasta pitsistä. Niinikään kirppareilta kerätystä pitsikokoelmasta tätä varten poimiutui brysselinpitsiliina. Se oli sopivan ohutta ja tarpeeksi iso, ettei lamppuun tarvinnut yhdistellä erilaisia pitsejä. Sitä saattoi leikellä sopivia paloja varjostimen ympäri ja liittää ne toisiinsa niin, että pitsi näyttää kuitenkin yhtenäiseltä. Vähän samaan tyyliin brysselinpitsiä tehdään alun perinkin.

Leikkelyn jälkeen nuppineulasin palaset varjostimen ympärille. Varjostimen päälle olin jättänyt kaupan suojamuovin, ettei sen kangas menisi pilalle tärkätessä. Pitsin kovettamista varten sudin siihen vesi-sokeri-seosta.

Kuivumisen jälkeen oli ompelun aika. Periaatteessa pitsin olisi voinut ommella ilmankin tärkkäystä, mutta halusin pitsin ulottuvan varjostimen alareunan yli, eikä suureen visiooni sopinut löysänä roikkuva reunus. Lisäksi tärkkäyksen ansiosta pitsiä ei tarvinnut ommella joka kohdasta, vaan muutama pisto per pala riitti.

Tässä projektissa inspiroi Anna-Katriina Tillin ja Mari Relanderin suunnittelema Anemone-lamppu.

Kuva: Selki-Asema.fi

Tarvikkeet: Kankainen lampunvarjostin, pitsiä, nuppineuloja, tärkkiä (esim. sokerivettä) ja suti sekä neula ja lankaa.

Aika: Yksi hiljainen ilta.